Vhh-kuuri on nyt ohi. Se, että käytän sanaa kuuri, kertoo jo kaiken. En pysty elämään vähähiilarisesti. Hyvähiilarisesti kyllä, vhh ei onnistu. Täytän siis ruokapäiväkirjaa ja pyrin valitsemaan hyviä hiilihydraatteja, hyviä rasvoja, mahdollisimman vähän sokeria ja kalorit 1200/pvä. Liikunnalla voi sitten ansaita lisää kaloreita,
mutta max. 700 kcal/vko.
Isäni on sairastanut viimeiset 15 vuotta sairautta, joka murentaa sisäelimet hiljalleen. Jossain vaiheessa eteen tulee myös leikkaus, johon liittyy valtavat riskit. En edes uskalla miettiä millaista olisi odottaa leikkauksen ajan tietoa siitä, että selvisikö isäni vai ei. Järkevästi ajatellen olisi hyvä miettiä sitäkin asiaa, että yleensä vanhemmat kuolevat ennen lapsiaan. Siihen en kuitenkaan pysty. Omaa kuolemaani pystyn käsittelemään, mutta en kenenkään läheiseni. Äskeinen lause on ehkä silti vain osittain totta. Ymmärrän kyllä, että
luonnon kiertokulku toivottavasti vie minut ensin ja sitten vasta lapseni, mutta jotenkin sitä tahtoisi olla lastensa tukena ikuisesti.
Tänään keskustelin ystäväni kanssa hetken tästä elämästä. Olemme molemmat samaa mieltä siitä, että tämä ylenpalttinen tarve ymmärtää kaikki, käsitellä kaikki rationaalisesti, se on rasittavaa! Olen kateellinen uskoville, heidän tiensä on selkeä, kaikkeen löytyy selitys. Toki moneen asiaan selitys on se, että ihminen ei ymmärrä Jumalan tekoja. Mutta silti, selitys sekin. Voi, jos voisi tietää oman kohtalonsa.
Kiehtovin uusi teoria, josta olen lähiaikoina lukenut on ns. lähetin-vastaanotin -teoria. Sen mukaan ihmisen aivot eivät tuota tietoisuutta, vaan toimivat vain vastaanottimena. Tietoisuus tulee jostain muualta.
Niin tai näin, maailma on niin paljon muutakin kuin se todellisuus minkä me pienillä aivoillamme käsitämme. Minä en esimerkiksi voi ymmärtää sitä, että miksi meillä on tietoisuus kuolemasta, jos se ei hyödytä evoluutiota millään tavalla. Eikö meille olisi voinut kehittyä vain itsesuojeluvaisto, miksi meidän pitää käsittää kuolevamme tai ajatella, että kuoleman jälkeen ei seuraa mitään. Mikä tarkoitus tietoisuudella on?
Tässä miettiessäni näitä ikuisuuskysymyksiä voin ainakin yrittää elää oikein. Tai tehdä parhaani yrittääkseni elää oikein. :)
"Hyveen seuraaja on onnellinen tässä maailmassa ja hän on onnellinen seuraavassa; hän on onnellinen kummassakin. Hän on onnellinen ajatellessaan mitä hyvää hän on tehnyt; hän on vielä onnellisempi käydessään hyvää tietä."
-Dhammapada-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti